Kokeilen tänä vuonna eka kertaa kokonaisia kursseja tällä menetelmällä (ILP – Individual Learning Plan). Pienempiä polkuja, 4-6 tunnin kokonaisuuksia, joita olin jo aiemmin kokeillut. Myös esim. oman edistymisen seuraamisesta yhteisellä taulukolla (Google sheets) oli hyviä kokemuksia. Minulla oli systeemi, jossa puolet arvosanasta tulee kurssin aikana tehdyistä jutuista, mutta ryhmäkokojen kasvaessa tästä tuli erittäin vaikeaa (meinasin kuolla työmäärään). Jokaiselle viikolle oli nimittäin joku tehtävä, ja neljän tai viiden ryhmän tuotosten läpikäyminen, saati sitten korjaaminen, kasvoi ylivoimaiseksi. Erityisesti heikkojen sekä lahjakkaiden turhautuneisuus oli kimmokeena näihin kaikkiin kokeiluihin. Myös se, että moni laiskotteli kurssin aikana ja yritti sitten päntätä vähän koetta varten jotain lyhytaikamuistiin. ”Jotain tarttis tehrä” – joten sitten tein.
Rakensin kesäloman aikana kaksi englannin kurssia kokonaan valmiiksi (ENA1 ja ENA4). (mitäs muuta tunnollinen ope tekee loman aikana!!)
FB-juttu paljastaa asuinpaikan. Toimin kuitenkin opettajana Helsinkiläisessä lukiossa.
Ajatukset ekan viikon jälkeen
Alkuhämmennyksen jälkeen, tilanne luokissa näyttää hyvältä. On todellinen tekemisen meininki eikä minun tarvinnut puuttua ”kännyköillä räpläämiseen” kun muutaman kerran. Heikot opiskelijat ovat helpottuneita, ettei heidän tarvitsekaan yrittää oppia kaikkea vaan voivat keskittyä olennaiseen, ja hyvin englantia osaavat tutkivat innostuneesti kurssin materiaalia. Autan niitä, jotka pyytävät apua, ja pystyn istumaan jokaisen viereen kerran viikon aikana. Silloin katsellaan missä mennään tehtävien ja aikataulun kanssa, ja korjataan kirjalliset työt. Henkilökohtaisen palautteen saamisen tärkeys ja arvostus oli monien kohdalla käsinkosketeltavaa. Yksi 10-arvosanalle tähtäävä opiskelija on niin innostunut, että on opiskellut jo koko kurssin yhdessä viikossa (lupasin käydä läpi viikonloppuna ja annan sitten seuraavan kurssin materiaalit), toinen opiskelija tuli kysymään, pääseekö hänkin tähän ryhmään, josta hänen kaverit ovat kertoneet. Todella lupaava alku – menetelmä selkeästi lisää sisäistä motivaatiota.
On niitä negatiivisia puoliakin:
1. Tunti on h.e.t.i. ohi. Heti. 75 min ei tunnu missään. Nostan pääni kun on 5 min jäljellä ja kysyn opiskelijoilta, että is it time already? Kerron kaikille, että nyt olisi hyvää heti kirjoittaa ILP:hen (seurantataulukko) mitä sai tehtyä ja mitä pitää ensi kerralla tehdä. Olen siinä vaiheessa pää pyörällä kun olen keskittynyt koko tunnin intensiiviseen one-on-one opetukseen. Ei tietenkään auta, että luokka on monesti ahdas ja kuuma.
2. Yksi opiskelija vaihtoi ryhmästä pois ensimmäisen tunnin jälkeen. Hän totesi, että ei kykene tällaiseen oppimistyyliin. Olisi ollut kiva, jos hän olisi sinnittellyt vielä muutaman tunnin, mutta ymmärrän päätöstä (it’s complicated). Ei kuitenkaan kuin se yksi 120:sta (4 ryhmää). Monille tämä on eka kosketus yksillölliseen oppimismenetelmään. Kun menetelmä yleistyy, poistuu myös alkuhämmennystä ja varautuneisuutta, joka ehkä joillakin on.
3. Backbreaking work, literally! Selkä meinasi mennä. Pyllistän koko ajan opiskelijoiden seassa. Tuoli ei oikein mahdu rivien väliin joten seison aina mitä ihmellisimmissä asennoissa. Ostin netistä taitettavan jakkaran – maanantaina se pääsee kouluun mukaan.
Ekat tunnit menivät siis näin:
0. Etukäteen lähetin sivuston linkin ja pyysin tutustumaan INFO-osuuteen (eli miten tämä kurssi toimii sekä oman tavoitteen asettaminn).
1. Ekalla tunnilla selitin systeemin ja klikkailin sivuston läpi. Näytin miten kopioidaan ILP (seurantalomake) omaan driveen. Ykkösille meni tunnin verran, kakkoset pääsivät jo puolisen tunnin jälkeen tositoimiin.
2. Autoin niitä jotka pyysivät apua. Istuin opekoneella ja klikkasin läpi minulle jaetut ILP:t. Kävin neuvomassa niitä, jotka eivät olleet vielä jakaneet lomakkeita minulle.
3+4. Aloitin kiertelemisen (ja samalla vastaan myös aina kysymyksiin jos joku kysyy). Olin tehnyt paperiversion ILP:n RESULTS-osuudesta, jonne merkkaan saadut pistemäärät sekä muutakin tietoa, esim. juttujen sanamäärä, tavoiteet, lukiongelmat jne. ENA1:ssa oli kirjoitustehtävä ekalla tunnilla (Introduce yourself), jolloin pääsin heti korjaamaan one-on-one. Pystyin käymään noin 1/3 ryhmästä läpi per tunti. ENA4-laisilla oli ekassa osuudessa vain pieni kirjoitustehtävä lopussa, jotka osa teki heti alussa, toiset jättivät viimeiseksi. Kahden tunnin aikana oli käyty läpi koko ryhmä. Muutamien kohdalla olen ehdottannut tavoitteen nostoa. Taisivat olla sellaiset tyyppiliset en-jaksa-tehdä-menen-mistä-aita-on-matalin. Mutta kun istut viereen ja puhut henkilökohtaisesti niin kyllä fiksusti myönsivät asian ja lupasivat yrittää.
Kurssin puolivälissä teen pienen palautekyselyn.
Eli ekan viikon jälkeen fiilikset pääasiallisesti todella positiiviset!
Ensi viikolla jatkoa!
Krista Kouluttaa 